Suomen Ateenan instituutti järjesti yhdessä Historian ja
yhteiskuntaopin opettajien liiton (Hyol) kanssa opettajien jatkokoulutuskurssin
Ateenassa 3.–14.6.2015. Kurssille osallistui kahdeksan lukionopettajaa eri
puolilta Suomea. Kurssi oli ensimmäinen historian opettajille suunnattu kurssi
Ateenassa; Hyol on aiemmin järjestänyt vastaavia kursseja yhteistyössä Suomen
Rooman ja Lähi-idän instituuttien kanssa.
Suomen Ateenan instituutin henkilökunta vastasi kurssin
ohjelman suunnittelusta ja toteuttamisesta Hyolin toiveiden pohjalta. Ohjelma tarjosi
erinomaisen kiinnostavan ja monipuolisen kattauksen antiikin
kulttuurihistoriaan ja itsenäisen Kreikan historiaan sekä maan nykyisiin
haasteisiin.
Kurssin painopiste oli antiikin Kreikan historiassa ja
kulttuurissa. Instituutin tutkijaopettaja Vesa
Vahtikari toimi autonkuljettajana ja oppaana kun teimme päiväretket
instituutin pikkubussilla Eleusikseen ja Perakhoraan sekä Delfoihin.
Erityisesti Delfoi upeine raunioineen ja maisemineen teki vaikutuksen
kurssilaisiin – monen mielestä se oli koko kurssin komein kohde. Pikkubussi
vaihtui suureen linja-autoon, kun teimme yhdessä Ateenassa vierailleiden
Okka-säätiön matkalaisten kanssa päiväretken Peleponnesokselle. Retkellä
ihailimme kuuluisan Epidauroksen teatterin akustiikkaa ja katsomosta avautuvia
komeita maisemia. Tuo kesäinen hetki palautuu varmasti mieleen, kun kylmän
talven tullen kulttuurihistorian kurssilla käsitellään antiikin teatteria.
Samalla päiväretkellä kävimme myös Mykenen raunioilla, mistä ajatukset lensivät
Troijan sotaan ja muinaisiin myytteihin. Yhtä lailla unohtumaton retkipäivä oli
laivamatka Afaian temppeliin Aiginan saarelle.
Antiikki-teema oli luonnollisesti läsnä myös Ateenassa,
missä tutustuimme Vahtikarin johdolla Akropolikseen ja Agoraan. Antiikin
tietämystä syvensimme omatoimisilla vierailuilla moniin museoihin, kuten upeaan
Akropoliin museoon, suureen arkeologiseen museoon sekä numismaattiseen ja
kyklaadiseen museoon. Bysanttilaisessa museossa saimme asiantuntevan ja
perusteellisen opastuksen. Lisäksi tutustuimme omatoimisesti useisiin antiikin
arkeologisiin kohteisiin, kuten roomalaiseen agoraan ja Zeuksen temppeliin.
Suomen Ateenan instituutti tarjosi erinomaiset puitteet
luentojen pitämiseen. Instituutin luentosalissa kuulimme monia asiantuntijoita,
minkä lisäksi pääsimme vierailemaan pohjoismaisessa kirjastossa. Instituutin
johtaja Jari Pakkanen laajensi tietämystämme
muun muassa antiikin pylväsjärjestelmistä. Pakkasen esitelmän jälkeen olikin
kiinnostava havainnoida temppeleiden raunioilla marmoripaasien
kiinnittämistekniikoita ja muita rakennusteknisiä yksityiskohtia, joihin emme
aiemmin olleet kiinnittäneet mitään huomiota.
Professori Evanthis
Chatzivasiliou luennoi meille itsenäisen Kreikan historiasta 1800-luvulta
nykypäivään. Professori Chatzivasiliou tarkasteli sitä pitkää kehitystä, jonka
myötä osmanien valtakuntaan kuulunut Kreikka on eurooppalaistunut ja
länsimaalaistunut viimeisten kahdensadan vuoden aikana. Tämä kehitys ei ole
ollut kivutonta, vaan siihen ovat kytkeytyneet lukuisat talouskriisit ja epäonniset
sodat. Professori Chatzivasilioun mukaan Kreikan nykyisiä ongelmia voidaan
ymmärtää vain, jos tarkastelee maan kehitystä toisen maailmansodan jälkeen. Ensin
oli voimakas yhteiskunnan rakentamisen vaihe, joka ulottui 1970-luvulle asti. Ihmiset
vaurastuivat ja maa kehittyi. Ongelmat alkoivat 1900-luvun viimeisillä
vuosikymmenillä, kun valtio otti hoitaakseen yhä uusia tehtäviä ja julkinen
sektori paisui. Ihmiset ja valtio elivät vuosikymmenten ajan yli varojensa,
minkä vuoksi kansainvälisen finanssikriisin iskiessä Kreikan ongelmat olivat
selvästi vakavampia kuin muilla kriisimailla.
Mielenkiintoisen näkökulman Kreikan talouskriisiin tarjosi
Ateenassa asuva suomalainen liikemies Olli
Kuronen. Hän vertasi esitelmässään Suomen ja Kreikan taloutta ja osoitti
esimerkiksi, kuinka vähän Kreikkaan on investoitu viime vuosikymmenten aikana. Kurosen
omakohtaiset kokemukset kreikkalaisesta bisneskulttuurista olivat
silmiäavaavia. Kuronen oli melko skeptinen sen suhteen, onnistuvatko
kreikkalaiset oikaisemaan luisuvaa talouttaan. Hänen mukaansa tilanteen
todellinen parantuminen vaatisi kreikkalaisilta aivan uudenlaista ajattelua – rivien
välistä saattoi lukea myös professori Chatzivasiliou ajatelleen samalla tavalla.
Tapasimme instituutissa myös kreikkalaisia historianopettajia.
He kertoivat maansa koulujärjestelmästä ja historianopetuksesta. Päällimmäinen
huomio heidän esityksessään oli se, että kansalaiset eivät luota valtiolliseen
koulujärjestelmään. Niinpä perheet ovat varsinkin ennen talouskriisiä ostaneet
lisäopetusta lapsilleen, jotta he pääsisivät hyvään lukioon ja yliopistoon.
Vähänarvostettu koululaitos joutuu tänä päivänä tulemaan toimeen entistä
pienemmillä resursseilla, sillä valtion leikkaukset vaikuttavat myös koulujen
arjessa. Kreikkalaiset opettajat kertoivat myös siitä, kuinka leikkaukset ja
säästöt ovat vaikuttaneet opettajien palkkoihin ja eläkkeisiin.
Lisävalaisua Kreikan nykytilanteeseen antoi myös suurlähettiläs
Pauli Mäkelä, joka esitelmöi meille
Suomen suurlähetystössä. Kokenut diplomaatti kertoi tasapuolisesti Kreikan
taloudellisesta tilanteesta ja vastasi lukuisiin hänelle esitettyihin
kysymyksiin. Samana päivänä suurlähettilään tapaamisen kanssa vierailimme Kreikan
parlamentissa. Professori Chatzivasilioun järjestämällä tutustumiskäynnillä
pääsimme seuraamaan parlamentin istuntoa, ja näimme paikan päällä kuinka valtiovarainministeri
Varoufakis puolusti hallituksen
talouspolitiikkaa.
Kuten tästä lyhyestä blogauksesta toivoakseni käy ilmi,
jatkokoulutuskurssin ohjelma oli runsas ja monipuolinen. Päivät olivat pitkiä
ja kiinnostavia, sillä varsinaisen ohjelman päätyttyä me kurssilaiset jatkoimme
kaupunkiin tutustumista omatoimisesti. Kaupunkikävelyt, museovierailut ja
keskustelut kollegoiden kanssa syvensivät kurssin antia. Tämänkaltainen oman
osaamisen laajentaminen ja uuden oppiminen on antoisaa ja tärkeää opettajan
ammattitaidon kehittämisessä. Kiitän Suomen Ateenan instituuttia ja Historian
ja yhteiskuntaopin opettajien liittoa innostavan jatkokoulutuskurssin
järjestämisestä. Erityisesti haluan kiittää instituutin henkilökuntaa, johtaja
Jari Pakkasta, tutkijaopettaja Vesa Vahtikaria ja toimistonhoitaja Maria Martzoukouta sekä Cimo-harjoittelija
Uula Neitolaa heidän panoksestaan
kurssin toteuttamisessa.
Ossi Kokkonen
Opettajat ja instituutin tutkijaopettaja ja Cimo-harjoittelija Dionysoksen teatterin katsomossa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti